Kaikenlaisia kuulumisia

Lokin kesässä on ollut paljon uutta tähän mennessä. Juhannuksena testattiin miten se viihtyy pitkän illan kahden mäyräkoiranartun kanssa, joista toinen oli varsin pahantuulinen juoksujen jälkeen. Hyvin meni ja kymmenen tunnin temmellyksen jälkeen Lokikin lopulta suostui nukahtamaan hetkittäin. Nähtiinpähän sekin ihme, että se vihdoin alkoi usean nartulta tuleen ärähdyksen jälkeen vähitellen uskoa ja jätti toiselle enemmän tai vähemmän omaa tilaa, ainakin muutamaksi minuutiksi.

Seuraava kokemus oli puolivuotiaan noin neljä kertaa Lokia isomman urospennun laittaminen järjestykseen. Ikinä aiemmin ei ole Lokilla vielä hermot menneet toisen koiran kanssa, mutta kun jättiläismäinen, elämästä ja sopivuuden rajoista vielä vähän tietämätön pentu yritti tarpeeksi kauan kiivetä Lokin selkään (vaikka siinä tapauksessa kyse lähinnä oli yläpuolella seisoskelusta, koiralla kun oli Lokin säkään reilusti korkeampi maavara) päätti meidänkin ukko vihdoin näyttää kaapin paikan ja ärähti. Pentu oli onneksi nopea oppimaan ja yhden läheltäpiti painitilanteen jälkeen antoi Lokille hyvin kunnioitettavasti tilaa unohtaen selkäkiipeilyt.

Sitten Lokin elämää riemastuttivat kahdeksan lammasta, jotka olivat kesäksi kotiutuneet mummolaan. Koira sai sylistä nuuskuttaa melko säikkyjä lampaita ja kokemus oli ilmeisesti varsin jännä molemmille. Loki oli niin innoissaan että tärisi kuin katupora ja huusi kuin syötävä kun se jouduttiin kantamaan varovaisen ensitapaamisen jälkeen pois. Päätimme säästää lampaiden hermoja ja antaa Lokin tutustua niihin vain aidan toiselta puolelta. Kiinnostus oli molemmin puolinen. Loppuajasta lampaat jopa päättivät että tuota pyörivää ja riekkuvaa elukkaa voisi yrittää puskea aidan läpi, mikä Lokille kävi painikutsusta ja se yritti puolestaan puskea itse toiselle puolelle. Olisi jopa mahtunut aidan raosta, mikäli ei olisi vahdittu silmä kovana. Lokiin näyttää potevan sama sääntö kuin kissoihin; jos pää mahtuu läpi jostain kolosta niin mahtuu siitä loputkin koirasta.

Samaisella mökkireissulla Loki teki ensituttavuutta veneilyyn. Puimme sille omat pelastusliivit päälle ja kävimme pienellä sunnuntaisoutelulla. Koira oli ihmeen rauhallinen kun ottaa huomioon, että se inhoaa vettä ja kiertää lenkillä ne märän näköiset asfalttipätkätkin kaukaa. Siellä se vain tuijotteli reunan yli ja makoili kaikessa rauhassa vaikka ympärillä oli enemmän vettä kuin se koskaan on nähnytkään. Yritti välillä jopa kurottautua juomaan veneen reunan yli. Yllätyksiä näemmä riittää pentuajan jälkeenkin.

Viimeisimpänä kokemuksena Loki pääsi viime viikonloppuna elämänsä toiseen koiranäyttelyyn ja oli tapauksesta innostunut. Takaisin se ei olisi kuulemma halunnut lähteä ollenkaan ja oli huudellut intoaan kaikille muille kun sitä julmasti pidäteltiin etsimästä painikavereita. Tuomari oli meinannut, jotta koira tarvitsee näyttelykokemusta kun se ei suostunut edes pysymään seisaaltaan arvostelupöydällä :)

Saapa nähdä mitä muuta tässä ehditään kun tuota kesää vielä on jäljellä.

ps.
Melkein unohdinkin Lokin ja muun sisarusparven synttärit. Onnittelut lähes kuukausi myöhässä kaikille :)