Lokilla ei ole varsinaisia vakileikkikavereita, mutta muutama sellainen tuttu kuitenkin löytyy, joita toisinaan treffataan. Viime viikonloppuna saimme yhden kaverin lisää 4kk ikäisestä corgipennusta Nukasta.
Toisen nuoresta iästä huolimatta pojilla natsasi hyvin yhteen. Loki ja Nuka leikkivät hyvin samantyylisesti puskemalla ja välillä etujaloilla sohimalla. Niin kuin monet muutkin Lokin kanssa leikkineet koirat, myös Nuka tykkäsi roikkua tämän parrassa. Lokia se ei tunnu suuremmin häiritsevän.
Loki ei aina ole jaksanut innostua pennuista ja uroksissa tuntuu olevan vieläkin vähemmän kiinnostavaa. Nukan kanssa se kuitenkin innostui oikein hyvin leikkimään ja nautti täysillä siitä, että sai kerrankin olla se nopeampi juoksija. Nukakin jaksoi juosta suurella innolla perässä.
Loki myös paljasti taas uusia puolia itsestään myös minulle. Kepit eivät ole sitä koskaan kiinnostaneet, mutta tällaisen nuoren koiran roolimalliksi päästyään se ei näyttänyt saavan niistä tarpeekseen. Koska Loki ei ole koskaan ollut mustasukkainen leluistaan tai ruuistaan, söivät koirut keskenään sulassa sovussa yhtäaikaa samaa keppiä.
Nähtäväksi jää, tulevatko urokset toimeen vielä sittenkin, kun Nuka tuosta vanhenee. Nyt ainakin niillä näytti olevan mukavaa ja Loki mökötti koko matkan kotiin.
