Lokikin saa olla jo aika hyvin rauhassa. Pari kertaa päivässä Sif hyppii päälle ja kokeilee saisiko leikkikaveria, mutta hyvin molemmat uskovat nykyään, kun kehottaa lopettamaan, jos riehuminen menee liian äänekkääksi. Kiellot ylipäätään menevät paljon entistä paremmin perille.
Sif on rakenteeltaan selkeästi eri kaliberia kuin Loki. Se on ketterämpi pitkine jalkoineen ja voittaa Lokin vapaana juostessa, lähinnä siksi, että pystyy tekemään paljon nopeampia käännöksiä. Myös kaiken sortin kiipeily on mieleen pihalla ja sisällä. Yritän varoa, ettei se hyppisi alaspäin kovin paljon näin kasvuiässä, koska Lokilla aikoinaan pentuna hyppiessä tuli etutassuihin pieniä murtumia, jotka aiheuttivat ontumista melko pitkään.
Maitohampaat ovat kaikki yhtä kulmuria lukuunottamatta tippuneet. Vain yhdestä on näköhavainto, loput on tainneet mennä parempiin suihin. Puruvoimien hallinta on samalla alkanut löytyä, niin ettei hampaiden osumat enää käy yhtä kipeää. Seuraavaksi olisi haaveissa, että kaiken ylimääräisen pureksiminen (Loki mukaan luettuna) loppuisi, ja portista voitaisiin pikkuhiljaa luopua.
Ei tässä muuta kuin ensilunta ja sen tuomia reaktioita odottelemaan. Syksykään ei tunnu niin kylmältä kun on saanut kaivaa matot lattialle.
Kasvunseurantakuva, josta tosin ei amazoni sääret aivan näy.
