Helteet ja nyppimiset

Lokin turkki oli mallia ylikypsä (kuten tuomari heinäkuun näyttelyssä oli tuumaillut) joten nyppimissirkus seurasi. Jostain syystä, vaikka turkki pääsisi kuinka pitkäksi, ei Lokilla ala puskea uutta karvaa ennen kuin vanha on otettu pois, joten nyt mennään taas pari viikkoa pelkällä aluvillalla. Näillä kuumilla kesäkeleillä se taitaa olla vain helpotus. En tiedä kuinka helposti koiran nahka palaisi auringossa, mutta Loki etsiytyy aina varjoon, joten sitäkään riskiä ei ole. Lenkit on lyhentyneet paljon. Päivisin käydään vain tarpeilla ja sitten takaisin. Aamuisin ja iltaisin sitten hiukan pidemmälle, mutta niitäkin reissuja on välillä korvattu pitämällä Lokia pennun kanssa irti autiolla lähiniityllä, jolloin voivat painia tai lepäillä toiveidensa mukaan.

Pentua helle ei näytä haittaavan eikä hidastavan. Uni tulee kun tulee ja nokosten välillä on virtaa kuin pienessä kylässä. Lokin komentamiset menevät päivä päivältä paremmin perille, eikä pitkiä haukkumatseja tule enää. Nujuamista Sif yrittää saada silti käyntiin joka välissä. Loki on myös omaksunut jonkinsortin kotipoliisin roolin ja puskee aina väliin kun Sif tekee jotain luvatonta ja sitä mennään komentamaan.

Toisin kuin Loki pentuna, Sif tykkää purra kaikkea elotonta (ihmisulokkeet olivat Lokin juttu). Jonkin verran on puukalustus ottanut jo jälkiä. Toistaiseksi sellaisia, joista luulisi hiekkapaperilla selviytyvän. Tässä odottaa koko muu talous hampaidenvaihtumista kuin joulua.

Puoliksi valmis turkki ja Sif suunnittelemassa hyppyä.

Pentu 11 viikkoa

Muita väsyttää, pentua ei. Mutta piristymiskohtaukset ovat vähentyneet jo pariin kertaan per yö.

Loki on pikkuhiljaa löytänyt auktoriteettinsa ja osaa komentaa Sifiä, silloin kun väsyy jatkuvasta leikkimään kerjäämisestä. Vielä kun Sif uskoisi sitä :D Saa Loki nykyään kuitenkin Sifin ahdistelu-yritykset loppumaan jo paljon aiempaa nopeammin. Ja toisaalta ne myös leikkivät jo välillä keskenään. Sitä on hauska seurata.

Sisäsiistiyden opettelu jatkuu. Tilanne ei ole ihan niin toivoton kuin Lokilla aikoinaan. Haastavinta on ehtiä pihalle oikeaan aikaan leikkimisen jälkeen ennen kuin lirahtaa. Vaikka jokapaikassa sanotaan, että pennut eivät tee omalle pedilleen, näyttää Sifin elämänfilosofia olevan päinvastainen. Liri löytyy aina joko Lokin vanhalta alustalta tai Sifin pediltä.

Kiellot alkavat mennä perille. Toki eivät ne ennalta tihutöitä ehkäise, mutta pentu uskoo  ja osaa jo lopettaa kun komennetaan. Nimeään se myös jo tottelee, ainakin useimmiten. Irti -komento alkaa myös vähitellen upota niin että leluja ja luita saa otettua pois. Ensimmäiset rokotusajat on varattu ensi viikolle.

Yöeläin

Sif ei ole vielä hoksannut, että yö on nukkumista varten.
Se heräilee monta kertaa ja kokeeksi huutelee koiraportin takaa seuraa. Ei se sitä saa, mutta vielä ei ole väsynyt yrittämään. Käytös johtunee siitä, että alkuun veimme sitä pissalle myös yöllä. Olipa typerä idea.

Vaan jospa se vähitellen uskoisi.

Loki on jatkuvan kiusanteon kohteena. Sillä kesti melko pitkään, että se osasi alkaa komentamaan Sifiä pois kimpusta, ja vielä pitempään taitaa mennä ennen kuin pentu komentamista uskoo. Portti antaa Lokillekin hengähdystauon koirien jäädessä kaksistaan.

Täällä ei nukuta :P

Pikkuinen Sif

Tällanen meille sitten tulla tupsahti. Oikeastaan piti ajella Ylöjärvelle asti hakemaan. Mutta kannatti :)

Sif on jo ensimmäisen vuorokauden aikana näyttänyt Lokille kuka määrää ja Loki seurailee herkeämättä mitä pentu puuhaa.