Uusi vuosi vastaanotettu

Raketeista ei välittänyt kumpikaan vaikka ulkoilemassa käytiin kokeilun vuoksi kesken pahimmankin paukkeen.

Joulu mökillä

Loki sai olla juhlapyhät puristusside korvassa. Sif puraisi sopivan lujasti jossain leikin tohinassa niin että korva alkoi kerätä nestettä.

Sif siistiytyy

Pian voi kai varovaisesti huokaista helpotuksesta. Noin kuukauteen ei ole enää tullut vahinkoja(eikä tahallisuuksia) sisälle. Uskallan olettaa, että Sif on tajunnut sisäsiisteyden idean. Ainakin kaksi kuukautta aiemmin siis kuin Loki aikoinaan. Mitä se sitten kertoneekaan. Öisin menee 9 ihanaa tuntia ilman ininöitä. Yleensä hiukan ennen seitsemää kuuluu jonkin aikaa pientä tohinaa ja mellastamista portin takaa. Sif siellä kokeilee joko muut nousisivat, vaan kun mitään ei tapahdu, se rauhoittuu taas siihen asti että herätyskello soi.

Lokikin saa olla jo aika hyvin rauhassa. Pari kertaa päivässä Sif hyppii päälle ja kokeilee saisiko leikkikaveria, mutta hyvin molemmat uskovat nykyään, kun kehottaa lopettamaan, jos riehuminen menee liian äänekkääksi. Kiellot ylipäätään menevät paljon entistä paremmin perille.

Sif on rakenteeltaan selkeästi eri kaliberia kuin Loki. Se on ketterämpi pitkine jalkoineen ja voittaa Lokin vapaana juostessa, lähinnä siksi, että pystyy tekemään paljon nopeampia käännöksiä. Myös kaiken sortin kiipeily on mieleen pihalla ja sisällä. Yritän varoa, ettei se hyppisi alaspäin kovin paljon näin kasvuiässä, koska Lokilla aikoinaan pentuna hyppiessä tuli etutassuihin pieniä murtumia, jotka aiheuttivat ontumista melko pitkään.

Maitohampaat ovat kaikki yhtä kulmuria lukuunottamatta tippuneet. Vain yhdestä on näköhavainto, loput on tainneet mennä parempiin suihin. Puruvoimien hallinta on samalla alkanut löytyä, niin ettei hampaiden osumat enää käy yhtä kipeää. Seuraavaksi olisi haaveissa, että kaiken ylimääräisen pureksiminen (Loki mukaan luettuna) loppuisi, ja portista voitaisiin pikkuhiljaa luopua.

Ei tässä muuta kuin ensilunta ja sen tuomia reaktioita odottelemaan. Syksykään ei tunnu niin kylmältä kun on saanut kaivaa matot lattialle.

Kasvunseurantakuva, josta tosin ei amazoni sääret aivan näy.

4kk

Pariin otteeseen on käyty kotiseutuja kauempana tutustuttamassa Sif vaikeampaan maastoon. Se tuntuu mieluisalta touhulta. Mitään esteitä ei kierretä vaan kaikistä ängetään yli. Sif on melkein liiankin mieltynyt hyppimään. 

Loki näytti käytösmalleja.

Poseeraamaan pysähtyminen oli mahdottomuus kun kaikkea piti kokoajan tehdä ja täysillä.

 Pitkä ruoho oli hepuleiden arvoinen tuttavuus. Loki tyytyi siinäkin piehtaroimiseen.

Niin ja ilouutisia: Nyt ne maitonaskalit on alkaneet irtoilla!

Neljäntoista viikon tilannekatsaus

Lokin kaljut päivät kestivät tällä kertaa kolmisen viikkoa ja nyt alkaa vihdoin taas paksu turkki puskea takaisin. Ei yhtään liian aikaisin, kun ajateltiin mennä kokeilemaan näyttelykehää viikon päästä. Sif on pikkuhiljaa nypitty ensimmäistä kertaa kokonaan ja korvat kaipaavat jo toista kierrosta.

Yöt on vihdoin rauhoitettu nukkumiselle. Välillä saattaa pieniä inahduksia kuulua yölläkin, mutta pentu on luopunut toivosta sen suhteen, että kukaan nousisi. Myös Loki on saanut hiukan enemmän omaa rauhaa, pari kertaa päivässä Sif yrittää höynätä sitä leikkimään, mutta ei enää ihan jatkuvasti.

Sisäsiistiys on vielä kaukainen tavoite. Jokaisen villin leikkihetken yhteydessä tuppaa lirahtamaan johonkin kohtaa, vaikka kuinka tarkkaan vahdittaisiin. Päivisin pidättelyä tulee noin neljä tuntia kerrallaan ja ne onnistuvat ongelmitta. Öisinkään vahinkoja ei tule. Lähinnä siis, kun vauhti ja innostus on kova.

Mökillä

Koirat harjoittelevat jakamista.

Ei muuten onnistu. Vaan eipä sen vissiin tarvikaan. Vähän aikaa voivat purra samaa keppiä vaan sitten jompikumpi vie. Yleensä Sif. Loki osaa äristen pitää omansa jos haluaa, mutta aika harvoin haluaa.

Mökillä oli paljon uutta Sifille ja tuttua Lokille. Sif riemuitsi rannalla kahlailusta ja pihalla kaivamisesta, Loki nautiskeli lähinnä nukkumisesta sisällä. Lampaista Sif näki vilauksen ja se riitti, tyttö paineli karkuun. Parempi niin, kuin että yrittäisi komentaa niitä kuten Loki. Ensi kesänä ehtii katsella lisää.

Vapaana kulkeminen luonnistui hyvin eikä Sif lähtenyt kertaakaan omille teilleen. Kerran kylläkin Lokin mukaan naapuriin.

Sifin pentukarva on nyt nypitty myös pois. Alta paljastui vaaleanharmaa pumpulikarva, joka todellakin takkuuntuu helposti. Pelkästään mökkireissun jälkeen piti tunti selvitellä takajalkoja Sifin purnatessa vastaan. Selässä on sentään jo karkeampaakin karvaa tulossa.

Helteet ja nyppimiset

Lokin turkki oli mallia ylikypsä (kuten tuomari heinäkuun näyttelyssä oli tuumaillut) joten nyppimissirkus seurasi. Jostain syystä, vaikka turkki pääsisi kuinka pitkäksi, ei Lokilla ala puskea uutta karvaa ennen kuin vanha on otettu pois, joten nyt mennään taas pari viikkoa pelkällä aluvillalla. Näillä kuumilla kesäkeleillä se taitaa olla vain helpotus. En tiedä kuinka helposti koiran nahka palaisi auringossa, mutta Loki etsiytyy aina varjoon, joten sitäkään riskiä ei ole. Lenkit on lyhentyneet paljon. Päivisin käydään vain tarpeilla ja sitten takaisin. Aamuisin ja iltaisin sitten hiukan pidemmälle, mutta niitäkin reissuja on välillä korvattu pitämällä Lokia pennun kanssa irti autiolla lähiniityllä, jolloin voivat painia tai lepäillä toiveidensa mukaan.

Pentua helle ei näytä haittaavan eikä hidastavan. Uni tulee kun tulee ja nokosten välillä on virtaa kuin pienessä kylässä. Lokin komentamiset menevät päivä päivältä paremmin perille, eikä pitkiä haukkumatseja tule enää. Nujuamista Sif yrittää saada silti käyntiin joka välissä. Loki on myös omaksunut jonkinsortin kotipoliisin roolin ja puskee aina väliin kun Sif tekee jotain luvatonta ja sitä mennään komentamaan.

Toisin kuin Loki pentuna, Sif tykkää purra kaikkea elotonta (ihmisulokkeet olivat Lokin juttu). Jonkin verran on puukalustus ottanut jo jälkiä. Toistaiseksi sellaisia, joista luulisi hiekkapaperilla selviytyvän. Tässä odottaa koko muu talous hampaidenvaihtumista kuin joulua.

Puoliksi valmis turkki ja Sif suunnittelemassa hyppyä.

Pentu 11 viikkoa

Muita väsyttää, pentua ei. Mutta piristymiskohtaukset ovat vähentyneet jo pariin kertaan per yö.

Loki on pikkuhiljaa löytänyt auktoriteettinsa ja osaa komentaa Sifiä, silloin kun väsyy jatkuvasta leikkimään kerjäämisestä. Vielä kun Sif uskoisi sitä :D Saa Loki nykyään kuitenkin Sifin ahdistelu-yritykset loppumaan jo paljon aiempaa nopeammin. Ja toisaalta ne myös leikkivät jo välillä keskenään. Sitä on hauska seurata.

Sisäsiistiyden opettelu jatkuu. Tilanne ei ole ihan niin toivoton kuin Lokilla aikoinaan. Haastavinta on ehtiä pihalle oikeaan aikaan leikkimisen jälkeen ennen kuin lirahtaa. Vaikka jokapaikassa sanotaan, että pennut eivät tee omalle pedilleen, näyttää Sifin elämänfilosofia olevan päinvastainen. Liri löytyy aina joko Lokin vanhalta alustalta tai Sifin pediltä.

Kiellot alkavat mennä perille. Toki eivät ne ennalta tihutöitä ehkäise, mutta pentu uskoo  ja osaa jo lopettaa kun komennetaan. Nimeään se myös jo tottelee, ainakin useimmiten. Irti -komento alkaa myös vähitellen upota niin että leluja ja luita saa otettua pois. Ensimmäiset rokotusajat on varattu ensi viikolle.

Yöeläin

Sif ei ole vielä hoksannut, että yö on nukkumista varten.
Se heräilee monta kertaa ja kokeeksi huutelee koiraportin takaa seuraa. Ei se sitä saa, mutta vielä ei ole väsynyt yrittämään. Käytös johtunee siitä, että alkuun veimme sitä pissalle myös yöllä. Olipa typerä idea.

Vaan jospa se vähitellen uskoisi.

Loki on jatkuvan kiusanteon kohteena. Sillä kesti melko pitkään, että se osasi alkaa komentamaan Sifiä pois kimpusta, ja vielä pitempään taitaa mennä ennen kuin pentu komentamista uskoo. Portti antaa Lokillekin hengähdystauon koirien jäädessä kaksistaan.

Täällä ei nukuta :P

Pikkuinen Sif

Tällanen meille sitten tulla tupsahti. Oikeastaan piti ajella Ylöjärvelle asti hakemaan. Mutta kannatti :)

Sif on jo ensimmäisen vuorokauden aikana näyttänyt Lokille kuka määrää ja Loki seurailee herkeämättä mitä pentu puuhaa.

Seiska hatussa

Tässä kuva lähes samalla paikalla otettuna kuin vuosi sitten. Synttärikakun odotus oli niin kova että sen haistettuaan Loki ei malttanut edes kunnon iltalenkille.

Kakun tuhoamisessa meni yllättävän kauan kun ensin piti popsia naput reunoilta, sitten tikku päältä ja vasta lopulta varsinainen purkkiruoka. Typerät persiljat jäi lautaselle.

Synttärit! Taas..?

Miten voikin olla että näin aktiivisesti päivitettävässä blogissa vietettäisiin kaksia synttäreitä peräkkäin ;)

Mutta jälleen se päivä tosiaan on koittanut! Onnittelut Lokin sisarusparvelle ja synttärikuvaa tulee parin päivän sisällä, lupaan.

Lisäksi on jännittäviä uutisia, joista synttärisankarilla ei ole vielä hajuakaan. Nimittäin talouteen taitaa parin viikon päästä tassutella toinenkin glenni. Jos kaikki hyvin menee saa Loki pikkutytön kaverikseen/riesakseen/painajaisekseen/ilokseen. Suhtautuminen jännittää kovasti. Mutta eiköhän me pärjätä.

Tästä voisi ehkä päätellä että blogi-päivityksiäkin saattaisi jatkossa ainakin pentuaikojen ajan tulla hiukkasen tiheämpään kuin syntymäpäivinä (ja joskus jouluna). Yritän ainakin.