Helteet ja nyppimiset

Lokin turkki oli mallia ylikypsä (kuten tuomari heinäkuun näyttelyssä oli tuumaillut) joten nyppimissirkus seurasi. Jostain syystä, vaikka turkki pääsisi kuinka pitkäksi, ei Lokilla ala puskea uutta karvaa ennen kuin vanha on otettu pois, joten nyt mennään taas pari viikkoa pelkällä aluvillalla. Näillä kuumilla kesäkeleillä se taitaa olla vain helpotus. En tiedä kuinka helposti koiran nahka palaisi auringossa, mutta Loki etsiytyy aina varjoon, joten sitäkään riskiä ei ole. Lenkit on lyhentyneet paljon. Päivisin käydään vain tarpeilla ja sitten takaisin. Aamuisin ja iltaisin sitten hiukan pidemmälle, mutta niitäkin reissuja on välillä korvattu pitämällä Lokia pennun kanssa irti autiolla lähiniityllä, jolloin voivat painia tai lepäillä toiveidensa mukaan.

Pentua helle ei näytä haittaavan eikä hidastavan. Uni tulee kun tulee ja nokosten välillä on virtaa kuin pienessä kylässä. Lokin komentamiset menevät päivä päivältä paremmin perille, eikä pitkiä haukkumatseja tule enää. Nujuamista Sif yrittää saada silti käyntiin joka välissä. Loki on myös omaksunut jonkinsortin kotipoliisin roolin ja puskee aina väliin kun Sif tekee jotain luvatonta ja sitä mennään komentamaan.

Toisin kuin Loki pentuna, Sif tykkää purra kaikkea elotonta (ihmisulokkeet olivat Lokin juttu). Jonkin verran on puukalustus ottanut jo jälkiä. Toistaiseksi sellaisia, joista luulisi hiekkapaperilla selviytyvän. Tässä odottaa koko muu talous hampaidenvaihtumista kuin joulua.

Puoliksi valmis turkki ja Sif suunnittelemassa hyppyä.

Pentu 11 viikkoa

Muita väsyttää, pentua ei. Mutta piristymiskohtaukset ovat vähentyneet jo pariin kertaan per yö.

Loki on pikkuhiljaa löytänyt auktoriteettinsa ja osaa komentaa Sifiä, silloin kun väsyy jatkuvasta leikkimään kerjäämisestä. Vielä kun Sif uskoisi sitä :D Saa Loki nykyään kuitenkin Sifin ahdistelu-yritykset loppumaan jo paljon aiempaa nopeammin. Ja toisaalta ne myös leikkivät jo välillä keskenään. Sitä on hauska seurata.

Sisäsiistiyden opettelu jatkuu. Tilanne ei ole ihan niin toivoton kuin Lokilla aikoinaan. Haastavinta on ehtiä pihalle oikeaan aikaan leikkimisen jälkeen ennen kuin lirahtaa. Vaikka jokapaikassa sanotaan, että pennut eivät tee omalle pedilleen, näyttää Sifin elämänfilosofia olevan päinvastainen. Liri löytyy aina joko Lokin vanhalta alustalta tai Sifin pediltä.

Kiellot alkavat mennä perille. Toki eivät ne ennalta tihutöitä ehkäise, mutta pentu uskoo  ja osaa jo lopettaa kun komennetaan. Nimeään se myös jo tottelee, ainakin useimmiten. Irti -komento alkaa myös vähitellen upota niin että leluja ja luita saa otettua pois. Ensimmäiset rokotusajat on varattu ensi viikolle.

Yöeläin

Sif ei ole vielä hoksannut, että yö on nukkumista varten.
Se heräilee monta kertaa ja kokeeksi huutelee koiraportin takaa seuraa. Ei se sitä saa, mutta vielä ei ole väsynyt yrittämään. Käytös johtunee siitä, että alkuun veimme sitä pissalle myös yöllä. Olipa typerä idea.

Vaan jospa se vähitellen uskoisi.

Loki on jatkuvan kiusanteon kohteena. Sillä kesti melko pitkään, että se osasi alkaa komentamaan Sifiä pois kimpusta, ja vielä pitempään taitaa mennä ennen kuin pentu komentamista uskoo. Portti antaa Lokillekin hengähdystauon koirien jäädessä kaksistaan.

Täällä ei nukuta :P

Pikkuinen Sif

Tällanen meille sitten tulla tupsahti. Oikeastaan piti ajella Ylöjärvelle asti hakemaan. Mutta kannatti :)

Sif on jo ensimmäisen vuorokauden aikana näyttänyt Lokille kuka määrää ja Loki seurailee herkeämättä mitä pentu puuhaa.

Seiska hatussa

Tässä kuva lähes samalla paikalla otettuna kuin vuosi sitten. Synttärikakun odotus oli niin kova että sen haistettuaan Loki ei malttanut edes kunnon iltalenkille.

Kakun tuhoamisessa meni yllättävän kauan kun ensin piti popsia naput reunoilta, sitten tikku päältä ja vasta lopulta varsinainen purkkiruoka. Typerät persiljat jäi lautaselle.

Synttärit! Taas..?

Miten voikin olla että näin aktiivisesti päivitettävässä blogissa vietettäisiin kaksia synttäreitä peräkkäin ;)

Mutta jälleen se päivä tosiaan on koittanut! Onnittelut Lokin sisarusparvelle ja synttärikuvaa tulee parin päivän sisällä, lupaan.

Lisäksi on jännittäviä uutisia, joista synttärisankarilla ei ole vielä hajuakaan. Nimittäin talouteen taitaa parin viikon päästä tassutella toinenkin glenni. Jos kaikki hyvin menee saa Loki pikkutytön kaverikseen/riesakseen/painajaisekseen/ilokseen. Suhtautuminen jännittää kovasti. Mutta eiköhän me pärjätä.

Tästä voisi ehkä päätellä että blogi-päivityksiäkin saattaisi jatkossa ainakin pentuaikojen ajan tulla hiukkasen tiheämpään kuin syntymäpäivinä (ja joskus jouluna). Yritän ainakin.

Kuusi vuotta täyteen

Sankarin mittariin napsahti 25. päivä kesäkuuta jo kuusi vuotta. Hatun tasapainottelu namin toivossa alkaa mennä jo aivan rutiinilla.

Vuoden kuulumiset kerralla

Vuodessa ehtii tapahtua paljon ja sitten toisaalta ei juuri mitään. Lokin kanssa sattuu ja tapahtuu päivittäin, mutta harvoin mitään niin mullistavaa, että siitä tulisi asiasta tehden kerrottua. Tulossa eilen olleen syntymäpäivän virallinen kuva, mutta odotellessa muutama otos pitkähkön raporttitauon ajalta: 

Loppukesästä paljon ulkoilua kun ilmat suosivat.

Takapihalle jonottamassa.

Jyväskylän näyttelyn lopuksi lähti turkki.

Riemua kuurassa juoksemisesta

 Jouluna nukkumista ja vihjailua siitä että ihmiset voisi syödä vähän vähemmän herkkuja.

Kajaanissa käytiin uudelleen näyttelyssä ja Loki pärjäsi hienosti.

Metsässä sai juosta talvella irti, koska tämä koira ei umpihankeen lähde seikkailemaan.

Keväällä eläinlääkäri poisti niskasta patin ja antoi pari katuskottavaa tikkiä vaihdossa.

Kesällä maistuu kepit, mutta vain silputtavaksi. Niitä ei voi noutaa.

Kuulumiset kuvamuodossa

5-vee tuli täyteen jo ajat sitten kesällä. Yllä virallinen synttärikuva kakkuineen.

Silmät kiinni ja nautitaan keväästä

Nyt kun kevättalvi on vasta alussa, nautittavaa vielä riittää. On valoa ja on puhtaita hankia ja leutoja kelejä. Kun loskakausi kunnolla alkaa, tienpenkat muuttuvat harmaiksi ja teitä on hiekoitettu niin paljon että hiekka on enemmän haitaksi kuin hyödyksi, voi taas valittaa. Tässä Lokin fiilistelykuva päivältä, kun takapihalla oli niin mukava ilma että siellä sieti viettää tuntikaupalla aikaa (ja pakoilla siivoamista).