Kävimme siis häiritsemässä kasvattajien arkea eilen sellaiset nelisen tuntia ja saaliina melkein sata kuvaa ja kourallinen videopätkiä! Suurin osa tietysti on pelkkää vaaleanruskeaa blurria kun en kehdannut kokoajan salaman kanssa räpsiä, mutta on siellä monta hyvääkin kuvaa. Videoita en ole vielä äänen kanssa uskaltanut katsoakaan :P
Pienillä koirilla on kyllä hengästyttävä vauhti päällä. Ne olivat nyt yli viisi viikkoisia ja ehtivät vierailumme aikana kakkia, leikkiä, nukkua, syödä, kakkia ja leikkiä vähän lisää ja nukkua sitten taas. Yhdeksänpäisestä joukosta erottui jo nyt omia persoonia vaikka suurimman osan ajasta koiria ei toisistaan olisi erottanut varmaan emokaan.
Sylissä pienokaiset tuntuivat niin kovin hentoisilta. Painoa ei vielä ole kertynyt paljoakaan ja pehmoinen pentukarva tuntui melkein silkkiseltä. Toki näillä pennuilla oli jo varsin tuntuvat hampaanalut, joita oli kiva teroitella suurinpiirtein kaikkeen liikkuvaan tai liikkumattomaan. Myös ääntä riitti pienoisesta unitussahtelusta ärhäkkään penturähinään ja kaikkeen siitä väliltä. Emon vieraillessa pentuaitauksessa imettämässä, kävi sitä kyllä vähintäänkin sääliksi terävien ja innokkaiden suiden ympäröimänä.
Vierailumme oli viihdyttävyytensä lisäksi myös antoisa ja kuulimme jälleen paljon arvokasta tietoa pennuista, glenneistä ja noin koiraelämästä yleensäkin. Lisää kysymyksiä tulee takuuvarmasti taas pian mieleen ja onneksi kasvattaja vaikuttaakin antavan apua mielellään.
Pennunhakupäiväkin on jo sovittu... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti