Nyt on takana ensimmäisen neljän päivän totuttelu toisiimme ja edessä astuminen arkeen. Pentu on jo harjoitellut kaksi päivää yksinolemista, sillä olemme avopuolison kanssa molemmat töissä. Onneksi työt ovat joustaneet ja työpaikka sijaitsee lähellä niin, että on ollut mahdollista käydä päivisin ruokkimassa ja hoitamassa pentua.
Loki on pärjännyt hienosti. Naapureita en ole vielä haastatellut siitä kuinka pitkät itkusessiot kotona päivisin vallitsevat, mutta aina kun olemme parin tunnin jälkeen tulleet kotiin, on koira ollut kiltisti omalla paikallaan nukkumassa. Joka kertaan kuuluu myös vakiona yksi keltainen lammikko milloin missäkin, mutta isompaa asiaa ei sisälle ole yksinollessa sattunut. Eikä kyllä muutenkaan. Koko kanssamme viettämänsä kuuden päivän aikana Loki ei ole laskujeni mukaan kakannut sisälle kuin kahdesti tai kolmesti ja nämä vahingot sattuivat aivan ensimmäisten päivien aikana. Öisin se nukkuu kuin enkeli, vaikka parina viime yönä onkin käynyt kokeilemassa välillä nukkumista myös muualla kuin omassa pedissään.
Olemme myös opetelleet kaikenlaista koskettamista, jotta hoitaminen olisi helppoa myös sitten kun glennimme kasvaa muhkeaksi urokseksi. Harjoitteluun on kuulunut niin hampaiden kuin turkinkin harjaamista, sekä silmien että korvien putsaamista. Pian pitäisi varmasti kokeilla kynsienkin katkomista, tassuihin ainakin saa koskea hienosti. Onneksi kasvattajan luona on tehty hyvä pohjatyö ja Loki antaa koskea itseensä todella hyvin. Ainoa ongelma on pentumainen taipumus pureskella innoissaan kaikkea lähelle tulevaa mutta uskon, että siitä tavasta päästään pian eroon ja tuloksena on hoitamisen salliva ja siitä jopa pitävä koira.
Oma aika on jäänyt viimeaikoina vähälle, mutta eipä tuo ole myöskään haitannut. Mielelläänhän sitä viettää aikaa tuollaisen söpöliinin kanssa, varsinkin kun pitää mielessään, että mitä paremmin ja huolellisemmin nämä alkuajat hoidetaan, sen mukavammin yhteiselo sujuu myöhemmin. Tästä jo hyvänä esimerkkinä tuo matka sisäsiisteyteen. Mielestäni on melkeinpä uskomatonta, että näinkin lyhyen ajan jälkeen Loki on jo niin hienosti tottunut rytmiimme, ettei tee asioita sisälle meidän ollessamme kotona, paitsi jos itse munaamme, emmekä vie sitä ajoissa ulos.
Viikonloppuna tapaamme lisää aikuisia koiria. Toivotavasti sujuu yhtä hyvin kuin ensimmäisellä kerralla, jolloin Loki ei pelännyt juuri lainkaan ja leikki mielellään isompiensa kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti