Valtavasti kerrottavaa tälläkertaa. Haimme pikku Lokin lauantaina Ylöjärveltä ja nyt on ensimmäinen yö uudessa kodissa takana.
Lokia ei meinannut erottaa sisaruksistaan millään, ja mikrosirunlukija auttoi tässä. Tietysti olisi mukava ajatella että nyt muutaman tunnin yhteiselon jälkeen Lokin jo tunnistaisi mutta enpä menisi vannomaan ;) Vaikka on se kyllä melkoisen roteva poika, ei lihava mutta roteva. Tassut ovat myös isot.
Viimeisten leikkien jälkeen Loki pestiin ja kuivattiin. Se sai vielä tallustella pihalla emonsa kanssa ja sitten tälläydyttiinkin autoon. Paluumatka sujui yllättävän hienosti. Tunnin välein pysähdyttiin pissatauolle ja muuten Loki nukkuikin lähes koko matkan. Mitä nyt välillä jyrsi hiukan makuualustaa. Ensimmäisen pissitauon jälkeen meinasi tulla hätä kun mentiin takaisin autoon mutta toisella kerralla tuli vain pari epätietoista inahdusta ja sen jälkeen sujui lähtökin aina isommitta kommenteitta.
Perillä Lokilla oli parljon energiaa ja ruokailun jälkeen piti sen kanssa istuskella lattialla leikkimässä pitkä aika. Se olisi kovasti halunnut purra minua, erityisesti lahkeista ja varpaista ja sinnikkäästi minä kielsin ja sinnikkäästi Loki yritti purra. Mutta eiköhän me pian päästä yhteisymmärrykseen tässäkin asiassa, viimeistään kun hampaat ovat vaihtuneet niin ettei niitä enää kutita.
Yö puolestaan meni ilmiömäisesti! Jo illalla Loki tallusti omatoimisesti valmiiksi laitetun nukkumapaikan luo ja päätti sen kuuluvan itselleen. Me emme ehtineet edes esitellä koko petiä sille. Makuualusta on kankainen patja jossa on reunat ja tämän päälle olemme sijoittaneet Ventapad -huovan tuomaan lisäpehmeyttä ja -eristystä lattiasta. Paikka tuntuu miellyttävän sillä pikkumies suuntaa sinne aina itse kun alkaa väsyttää. Peti sijaitsee keittiön perällä nurkassa kahden kaapin välissä joten sieltä näkee koko alueen, mutta joka puolella on seinää turvana.
Yöksi siirsimme pedin makuuhuoneeseen sängyn viereen, siltä varalta että koiralla tulisi koti-ikävä. No Lokihan tallusti suoraan omalle paikalleen ja nukahti. Kerran taisi yön aikana ynähtää niin että ojensin käden vaan kun sai sitä haisteltua, käänsi kylkeä ja jatkoi unia. Näin siis koko yön! Ei itkun pisaraakaan. Kerran Loki kävi yön aikana juomakupilla keittiössä ja yhdet pissat oli tehnyt lattialle huomaamattani, mutta muuten kyllä kaikki meni noin kymmenen kertaa paremmin kuin uskalsin mitenkään odottaa.
Aamulla saatiin jopa kahdet kakat ulos! Kolmannet pääsi lipsahtamaan sisälle ja toisen ruokailun jälkeen seisoskeltiin ties kuinka kauan ulkona ilman pökylöitä. Nyt koiru onkin nukkumassa ja me odottelemme puolivalmiustilassa heräämistä, sen jälkeen kyllä takuulla tulee ainakin pisu. Eilen poika sai ruokaa niin epäsäännöllisesti kun automatkan takia ei saanut päivällä syödä, että eipä tuo kummakaan ole jos ei ihan vielä ole mahan toiminta normaalia.
Ulkonakäynti on taitolaji. Meillä ei ole omaa pihaa kuin ihan pikku pläntti etupihan puolella, emmekä halua opettaa asioiden tekemistä siihen tai talonyhtiön yhteisen etupihan alueelle. Merkkien ilmaantuessa toinen meistä koppaa Lokin syliin ja pujottaa hihnan, toinen pukeutuu ulkovaatteisiin ja ottaa sitten koiran, ja suuntaa talon taakse kävelytien varteen jossa pentu vasta lasketaan maahan. Yleensä pisu tuleekin heti.
Loki on varsin utelias eikä sillä yleensä ole mitään kiirettä takaisin sisälle, joten kiertelemme ja ihmettelemme kaikessa rauhassa maailmaa. Harmittaa kyllä ettei lähellä ole oikein aluetta, jossa pennun uskaltaisi päästää irti. Luotan kyllä siihen, että se tulisi lopulta meidän luoksemme takaisin, mutta pelottaa mitä tapahtuu jos paikalle sattuu iso koira tai auto tai vastaava, joka pientä varmasti kiinnostaa. Vaan pitäähän noita muitakin koiria pian ryhtyä tapailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti